Uusi valtio­neuvoston asetus kiristää rakennus­työmaiden pölyn­hallinnan vaati­muksia

Antti Väisänen, Consair Oy tuotekehitysjohtaja, teollinen muotoilija

Uusi valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta tuli voimaan 1.1.2020. Aikaisemman kolmen aineen sijaan uusi asetus listaa nyt 25 ainetta, jotka voivat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Nyt listassa on mukana myös piidioksidipöly, jota esiintyy kvartsipitoisessa rakennuspölyssä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä rakennustyömaan näkökulmasta? Mikä on muuttunut?

 

Asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta

Työnantajilla ilmoitus-velvollisuus syöpävaarallisista aineista ja työmenetelmistä

Työnantajien on pidettävä luetteloa sellaisista työpaikalla käytettävistä aineista, seoksista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää ja vaurioittavat perimää. Työnantajien on pidettävä myös luetteloa työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille. Työnantajien tulee ilmoittaa nämä henkilöt Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin.

Nyt myös piidioksidi eli kvartsi on määritelty syöpävaaralliseksi aineeksi, joten merkittävä osa rakennustyönantajista on ilmoitusvelvollisuuden piirissä. Kvartsin lisäksi esimerkiksi lehtipuupölyille, diesel-pakokaasuille ja hitsauskaasuille altistuvat työntekijät täytyy ilmoittaa.

Pölyntorjuntaa on jatkossa tehtävä koko rakentamisen ajan

Aikaisemmin rakennustyömaiden pölyntorjunnan painopisteenä on ollut turvallisen ja terveellisen rakennuksen tuottaminen rakennuksen loppukäyttäjälle. Esimerkiksi P1-laatuvaatimus on parantanut pölyjen hallintaa ja sitä kautta työturvallisuutta rakentamisen loppuvaiheessa.

Tehostettua pölyntorjuntaa on tehty erityisesti purkutöiden yhteydessä, joka edellyttää usein asbestilainsäädännön noudattamista. Lisäksi pölyntorjuntaa ovat ohjanneet yleiset työturvallisuusvaatimukset sekä yritysten omat toimintakulttuurit.

Em. vaatimukset ovat kuitenkin jättäneet mahdollisuuden pölyttää melko surutta rakentamisen eri työvaiheissa. Riittävän puhtaaseen lopputulokseen on voinut päästä pelkästään säännöllisellä työmaasiivouksella ja perusteellisella loppusiivouksella.

Uuden työturvallisuusasetuksen myötä pölyntorjunnan painopiste ottaa ison askeleen kohti työntekijän suojelemista. Enää ei riitä tavoite terveellisestä ja turvallisesta rakennuksesta, vaan tarkoituksena on tuottaa terveellinen ja turvallinen työympäristö. Jotta tähän päästään, pölyntorjuntaa on käytännössä tehtävä koko rakennusprojektin ajan.

Syöpävaaralliset aineet

Tässä luettelo syöpävaarallisista aineista, joita asetus koskee, ja joille on määritelty sitovat raja-arvot (ks. tarkemmin asetuksesta):

  • Kovapuupöly
  • kromi(VI)-yhdisteet
  • tulenkestävät kuidut
  • kiteinen piioksidipöly
  • bentseeni
  • vinyylikloridi-monomeeri
  • etyleenioksidi
  • 1,2-epoksipropaani
  • trikloorietyleeni
  • akryyliamidi
  • 2-nitropropaani
  • o-toluidiini
  • 4,4′-metyleenidianiliini
  • epikloorihydriini
  • etyleenidibromidi
  • 1,3-butadieeni
  • etyleenidikloridi
  • hydratsiini
  • bromietyleeni
  • kadmium ja sen epäorgaaniset yhdisteet
  • beryllium ja sen epäorgaaniset yhdisteet
  • arseeni ja sen epäorgaaniset yhdisteet
  • formaldehydi
  • 4,4'-metyleenibis(2-kloorianiliini)(MOCA)
  • dieselmoottorien pakokaasut
  • polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen seokset
  • käytetyt moottoriöljyt.

Ensisijainen menetelmä on pölyn muodostumisen estäminen

Uuden asetuksen mukaan ensisijaisena pölyntorjuntamenetelmänä edellytetään keinoja ehkäistä pölyjen muodostumista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pölyttömien työmenetelmien, pölyn kohdepoistomenetelmien ja pölynsidonnan entistä aktiivisempaa käyttöä.

Uusi asetus edellyttää myös, että esimerkiksi alueet, joilla on altistumisriski syöpävaarallisille aineille, täytyy rajata ja merkitä selkeästi varoituskyltein. Enää ei siis merkitä vain P1-työalueita vaan nyt merkitään myös alueet, joilla syntyy pölyä.

Raja-arvoihin pääseminen edellyttää toimivaa suunnittelua ja pölynhallintaprosessia

Uudessa asetuksessa syöpävaarallisille aineille annetaan raja-arvot, jotka ovat sitovia. Raja-arvoihin pääseminen edellyttää työvaihekohtaista suunnittelua ja toimivaa pölynhallintaprosessia työmaalla.

Rakennuttaja, pääurakoitsija ja työnantajat vastaavat, että riskienhallinta valmistellaan asetusten ja määräysten mukaan sekä yritys- että työmaatasolla. He myös vastaavat, että pölynhallintaa toteutetaan työmaalla suunnitelmien mukaan.

Työnantajien on valmisteltava työtehtäväkohtainen riskiarvio syöpävaarallisille pölyille altistumisesta. Riskiarvioon kirjataan myös konkreettiset toimenpiteet, joilla vaarallisen rakennuspölyn muodostumista vältetään ja altistumisriskiä voidaan pienentää.

Kaikki tämä vaikuttaa kovin byrokraattiselta, mutta hyvin tehty riskien arviointi helpottaa projektikohtaisen pölynhallintasuunnitelman tekemistä ja toimenpiteiden jalkauttamista työmaan prosesseihin.

Altistumista täytyy mitata ja arvioida säännöllisesti

Asetuksessa sanotaan: "Työnantajat ovat velvollisia arvioimaan ja seuraamaan työntekijöiden altistusta säännöllisesti. Jos työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille ei voida muutoin luotettavasti arvioida, työnantajan on suoritettava työpaikalla säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia." (Vna 1267/2019)

Työsuojelun ja myös uuden työturvallisuusasetuksen noudattamista työpaikoilla seuraa Aluehallintovirasto (AVI), joka hoitaa Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

pölynhallinta on laatuprosessi e-kirja

Lataa tämä Antti Väisäsen teksti kätevänä pdf:nä

Työterveyteen liittyviä blogejamme