Työterveys ja rakennuspöly

Rakennustyöntekijöiden ja rakennusten käyttäjien kannattaisi huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle.

Pölyinen rakennustyömaa altistaa työntekijät hengitysteitä ja limakalvoja ärsyttäville aineille, jotka ovat myös syöpää aiheuttavia. Hienojakoinen rakennuspöly leviää herkästi ja jää rakennuksen käyttäjien vaivaksi. Se ei ole vain työterveysasia, vaan myös laatuongelma.

Lataa ilmainen e-kirja rakennuspölystä ja sen hallinnasta rakennustyömaalla.

Rakennuspöly. Miksi siitä pitää olla huolissaan - kampanjabanneri nettiin

 Lue lisää rakennuspölystä oheisesta e-kirjasta tai tältä sivulta. Aiheita mm.:

Mitä rakennuspöly on?
Hengityselimet pölyaltistuksessa
Pöly rakennustyömaalla
Kvartsi aiheuttaa silikoosia
HTP-arvot mittarina
Poissa silmistä ei tarkoita poissa keuhkoista
Säkkikama pölisee helposti
Haitat rakennuksen käyttäjille
Työterveyshuollon rooli pölyhaitoissa
Työterveyshuolto ei voi pelastaa välinpitämätöntä työntekijää

Rakennuspölyltä suojautuminen_raj

Lataa Rakennuspöly. Miksi siitä pitää olla huolissaan -e-kirja.

 Mitä rakennuspöly on?

Kun puhutaan rakennustyömaan pölystä, puhutaan itse asiassa aerosoleista.

Aerosolilla tarkoitetaan rakennustyömaalla ilman ja hiukkasten seosta. Näitä ovat ilmassa leijuvat pölyt mutta myös sumut, savut ja huurut, jotka nekin muuttuvat ajan oloon pölyiksi. Pöly onkin saanut yleismerkityksen.

Pölyllä on monta määritelmää, mutta yksi tavanomainen on se, että pölyt ovat kiinteitä hiukkasia, kooltaan alle 1 µm:stä vähintään 100 µm:iin.

Esimerkkejä rakennustyömaan pölyistä ovat:

  • mineraalipölyt, kvartsia sisältävä pöly, kivihiilipöly, sementtipöly
  • metallipöly
  • kemikaalipölyt, kemikaalit irtotavarana
  • orgaaniset ja kasviperäiset pölyt, kuten puupöly.
  • asbestikuidut.

Hiukkaskokojakaumakuva (1)

Pölyn havaitseminen voi usein johtaa harhaan, sillä näkyvät hiukkaset ovat isoimpia, yli 10 µm kokoisia hiukkasia. Ne laskeutuvat nopeasti antaen harhakäsityksen, että pöly on laskeutunut. Kaikkea pölyä emme kuitenkaan näe, ja juuri näkymätön pöly on vaarallisinta. Pienimmät, näkymättömät hiukkaset voivat kulkeutua keuhkorakkuloihin saakka. Näkymätön pöly on reaktiivista, vahvan emäksistä ja jopa syövyttävää. Tästä aiheutuu rakennustyöntekijöille ja siivoojille mittavia terveyshaittoja.

Hienojakoinen pöly voi kulkeutua koko työtilaan ja altistaa kaikki työntekijät. Käytännössä hienojakoisin pöly ei laskeudu ollenkaan ja jää jopa rakennuksen tulevien käyttäjien riesaksi. Vaikka kaikki pöly ei itsessään ole vaarallista, on kaikki pöly haitallista, kun sitä on paljon.

Ylös

 

Hengityselimet pölyaltistuksessa

Hengityselimet jaetaan nenä-nielualueeseen, kurkunpään ja keuhkoputkiston värekarva-alueen loppumiseen rajautuvaan alueeseen sekä alveoli- eli keuhkorakkula-alueeseen. Rakennustyön fyysinen kuormittavuus lisää hiukkasten pääsyä ja kertymistä alveolialueelle, jonne voi päästä vain 5 - 10 µm:iä pienemmät hiukkaset.

Hengityselimet pölyaltistuksessa

Keuhkorakkuloiden (alveolien) ja pienimpien ilmateiden pintasolukossa ei ole värekarvoja, jotka kuljettaisivat hiukkaset pois. Sen sijaan syöjäsolut eli fagosyytit nielaisevat tälle alueelle kertyneen hiukkasen. Hiukkanen joko kulkeutuu värekarva-alueelle ja sitä kautta pois, tai se jää keuhkoihin tai joutuu imusuonistoon. Esimerkiksi kvartsi, jota rakennuspölyssä on, on solumyrkky, joka tappaa syöjäsoluja.

Ylös


Pöly rakennustyömaalla

Rakennustyömaalla leijuva pöly koostuu mm. kiviaineksesta, betonista, sementistä ja lisäaineista. Myös ”vaarattomat” pölyt kuormittavat rakennustyömaalla työskentelevien keuhkoja ja ajan myötä liikaa hengitettyinä aiheuttavat keuhkoahtaumatautia, johon ei ole parannuskeinoa.

Tärkeimmät rakennuspölyn komponentit, joilla on vaikutuksia terveyteen, ovat betonipöly, kivi- ja tiilipöly sekä puupöly. Yleisimmän pölynlähteen, eli betonin valmistuksessa käytetään sementtiä, kiviainesta, mahdollisesti lisäaineita ja vettä. Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia. Kaikkia pölytyyppejä syntyy sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa, ja erityisesti vanhoja rakenteita purettaessa. Uudisrakentamisessa pölyongelmat syntyvät enimmäkseen hionta- ja tasoitetöissä ja myös siivouksessa.

Muurauslaastit ovat emäksisiä, joten laastin sekoituksessa syntyvä pöly ärsyttää ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastipöly ja itse laastikin voivat jopa olla syövyttäviä.

Ylös

 

Kvartsi aiheuttaa silikoosia

Riippuen kiviaineksen koostumuksesta, pöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia, joka on erittäin haitallista terveydelle. Tunnetuimpia kvartsin aiheuttamia sairauksia on silikoosi eli pölykeuhkosairaus. Silikoosin ja kvartsipölylle altistumisen on todettu olevan yhteydessä mm. keuhkosyöpään.

Kaikki pölyt kuormittavat keuhkoja. Kun altistus kasvaa suureksi ja on pitkäaikaista, aiheuttaa se keuhkoahtaumatautia, joka on parantumaton sairaus. Eniten keuhkoahtaumataudin syntyyn vaikuttaa toki tupakka, mutta työympäristön vaikutus taudin puhkeamisessa on noin 15 % ja niillä, jotka eivät tupakoi, jopa 50 %. Rakentajilla on riski sairastua myös asbestisairauksiin, astmaan, kivipölykeuhkosairauteen ja keuhkosyöpään.

Altistumisen määrän ja keston lisäksi pölyn aiheuttamiin terveyshaittoihin vaikuttavat kullekin jauheelle ominaiset terveysvaikutukset sekä hiukkaskoko ja hiukkasen muut ominaisuudet. Yli 5 µm kokoiset hiukkaset jäävät hengitysteihin ja sitä pienemmät saattavat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Ylös

 

HTP-arvot mittarina

HTP-arvot  - haitallisiksi tunnetut pitoisuudetAlla olevassa taulukossa on rakennustyömaalla esiintyvien pölyjen ja muiden epäpuhtauksien haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia, eli HTP-arvoja. Nämä arvot tulee työnantajan mitata ja huomioida arvioidessaan työn vaaroja ja työntekijän altistumista. Raskaassa työssä hengityksen voimakkuuden vuoksi voi aiheutua terveysvaikutuksia, vaikkeivat epäpuhtauspitoisuudet ylittäisikään ko. HTP-arvoja. Työterveyslaitos suosittelee, että hengityksensuojain otetaan käyttöön, kun altistuminen päivää kohti laskettuna on enemmän kuin 50 % HTP-arvosta.

Ylös

 

Poissa silmistä ei tarkoita poissa keuhkoista

Pölyn havaitseminen voi usein johtaa harhaan, sillä näkyvät hiukkaset ovat isoimpia, yli 10 µm kokoisia hiukkasia. Ne laskeutuvat nopeasti antaen harhakäsityksen, että pöly on laskeutunut. Kaikkea pölyä emme kuitenkaan näe, ja juuri näkymätön pöly on vaarallisinta. Pienimmät, näkymättömät hiukkaset voivat kulkeutua keuhkorakkuloihin saakka. Näkymätön pöly on reaktiivista, vahvan emäksistä ja jopa syövyttävää. Tästä aiheutuu rakennustyöntekijöille ja siivoojille mittavia terveyshaittoja.

Ylös

 

Säkkikama pölisee helposti

Laastisäkkien pölytön käsittely

Säkissä olevat kuiva-aineet, kuten laastit ja tasoitteet, ovat hyvin hienojakoisia ja pölyävät helposti. Kuiva-aineiden kokonaismassassa on 0,1 μm - 1000 μm hiukkasia, mutta "vaarallisin" ja pölisevin osa ovat alle 10 μm hiukkaset.

Altistuminen tapahtuu pikkuhiljaa ja huomaamatta, eikä vaaraa mielletä todelliseksi ja ehkä siksi pölyltä suojautumisesta ei huolehdita riittävästi. Keinoja on kuitenkin olemassa, kuten kohdepoistolaitteet ja alipaineistetut sekoituskopit. Kohdepoistolaitteen avulla laasti-, betoni- ja sementtipölystä kerätään talteen jopa 99 %.

Myös hengityssuojaimia tulee käyttää. Suojaimien käytössä on yleisesti puutteita. Niiden käyttö on voinut tuntua hankalalta ja työntekoa haittaavalta. Nykyiset hengityssuojaimet ovat kuitenkin tehokkaita ja entistä miellyttävämpiä käyttää. Hyöty ylittää haitat mennen tullen. Tehokasta kohdepoistolaitetta käytettäessä hengityssuojainta tarvitaan vain suodattimen vaihdon yhteydessä. 

Ylös

 

Haitat rakennuksen käyttäjille

Pölyhaitta ei rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto kierrättää siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmassa. On tutkittu, että tavanomaisella rakennustyömaalla suojaamattomien ilmanvaihtokanavien sisäpinnoille kertyi rakennusvaiheen aikana pölyä n. 3 g/m2. On perusteltua olettaa, että vähintään saman verran pölyä kertyi myös kaikille muille suojaamattomille vaakapinnoille rakennuksessa.

Ylös

 

Työterveyshuollon rooli pölyhaitoissa

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältyvät mm. työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset, toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä sekä neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen koskien työolojen kehittämistä ja työntekijöiden terveyttä.

terverakentaja

 

Työterveyshuolto ei voi pelastaa välinpitämätöntä työntekijää

Työterveyshuollon tehtävä on tutkia ja selvittää, millaisia terveysriskejä rakennustyömailla on ja puuttua niihin. Valvoa osaltaan, että esimerkiksi pölynhallinta on toteutettu käyttäen kohdepoistolaitteita, alipaineistusta ja osastointia, ja että hengityssuojaimet ovat käytössä. Kerran vuodessa työmaalla käyvä työterveyshoitaja ei kuitenkaan voi yksin työntekijöitä pelastaa. Jokaisen tehtävä on pitää huolta omista ja työkaverin keuhkoista.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveyden vaaliminen.

Lataa e-kirja Rakennuspöly. Miksi siitä pitäisi olla huolissaan? Saat myös vinkkejä pölynhallinnan toteuttamiseen.

Ylös

Työterveyteen liittyviä blogejamme

Pölynhallinta on prosessi

Työmaa-aikainen pölynhallinta pitää sisällään aktiivisia, passiivisia ja korjaavia toimenpiteitä. Kaikkia näitä tarvitaan, mutta painopisteen tulisi olla aktiivisessa pölynhallinnassa. Lue lisää e-kirjasta “Pölynhallinta on laatuprosessi”.

polyhallinnan-prosessi-cover

Sisäilmastoluokitus ja Terve Talo -rakentaminen nostavat tietoisuutta hyvästä sisäilmasta

sisailma_kaktukset

Tavoittelemalla hyvää sisäilmastoluokitusta vähennetään samalla merkittävästi terveyteen haitallisesti vaikuttavaa pölyä jo rakennusaikana. Puhdas ja turvallinen hengitysilma ei ole vain rakennuksen käyttäjän etuoikeus, vaan myös rakentajan perusoikeus. Se on myös työturvallisuusasia ja rakentajan oman edun mukaista.