Käytännön pölynhallinta rakennustyömaalla

Rakentamisen yhdeksi laatutekijäksi on nousemassa pölyttömyys. Paras esimerkki on ns. P1-rakentaminen, jossa tilaaja velvoittaa urakoitsijan tuottamaan tiukempia sisäilman laadun normeja vastaava lopputulos.

Pölynhallinta ja pölyntorjunta voidaan kuitenkin kokea hankalaksi ja aikaavieväksi, ylimääräiseksi työvaiheeksi, ja siksi usein tyydytäänkin vain siivoamaan jälkiä. Hyvällä käytännön pölynhallinnalla voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti siivoamiseen kuluvaa aikaa sekä parantaa rakentamisen laatua. Sitä kautta myös kustannukset pysyvät kurissa.

Käytännön pölynhallinta on samalla laatuprosessi, jolla parannat työmaan puhtautta sekä työntekijöiden terveyttä rakennusaikana.

Tässä prosessissa pölynhallinnan suunnittelu, käytännön pölynhallintatoimenpiteet aktiivisena ja passiivisena pölyn torjuntana, sekä korjaavat toimenpiteet ja mittaaminen, ja toiminnan jatkuva parantaminen muodostavat hallitun kokonaisuuden.

Sisällysluettelo

Pölynhallinta on laatutekijä
Miksi pölynhallinta on välttämätön ja hyvä asia rakentamisessa?
P1-puhtausluokan rakentaminen
Pölynhallinta on prosessi
Pölynhallintasuunnitelma
Pölynhallintakoulutus
Aktiivinen pölynhallinta
Passiivinen pölynhallinta
Korjaavat toimenpiteet pölynhallinnassa
Panosta prosessinomaiseen pölynhallintaan
Näin rakennat pölynhallintaprosessin

 

alipaineistaja 2

Lataa tämän sivun sisältö kätevänä Pölynhallinta on laatuprosessi -e-kirjana!

Pölynhallinta on laatutekijä

Pölyä syntyy rakennustyömaalla mm. hionnassa, pölyävien materiaalien sekoituksessa ja asentamisessa sekä purkutöissä. Hienojakoinen kevyt pöly leviää herkästi pientenkin ilmavirtausten mukana. Terveydelle vaarallista rakennuspölyä on hankalaa, ellei jopa mahdotonta poistaa jälkikäteen. Samalla rakentamisen laatu kärsii.

Pölyhaitta ei rajoitu vain rakennusaikaan, vaan valmiiseen rakennukseen saattaa jäädä runsaita määriä rakennusaikaista pölyä, jota rakennuksen ilmanvaihto imee siinä asuvien tai työskentelevien ihmisten hengitysilmaan rakenteista ja pinnoilta. Rakennuksen käyttäjä ei suinkaan ilahdu joutuessaan heti alkajaisiksi mittaviin siivousoperaatioihin.

Ylös

Miksi pölynhallinta on välttämätön ja hyvä asia rakentamisessa?

Rakentamisen yhdeksi laatutekijäksi on noussut pölyttömyys. Paras esimerkki on P1-rakentaminen, jossa tilaaja velvoittaa urakoitsijan noudattamaan korkeimpia sisäilman laatukriteerejä rakennus- ja luovutusvaiheessa. Näin suojellaan asentajien lisäksi myös rakennuksen tulevaa käyttäjää vahingolliselta rakennuspölyltä ja samalla tuotetaan puhtaita tiloja, joissa on miellyttävä oleskella.

Rakennuspöly_on_terveysriski._raj

Lue lisää P1-puhtausluokan rakentamisesta P1-sivultamme.

Pölynhallinta on osa myös Terve Talo -rakentamista, mutta varsin usein pölynhallinnan merkitystä ei ymmärretä, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. Useimmat mieltävät hyvän pölyntorjunnan tarkoittavan korkeintaan ilmanvaihtokanavien hyvää suojaamista, pölynhallintaa viimeistelytöiden yhteydessä ja tehokasta loppusiivousta.   

Pölynhallinta tuo myös struktuuria työmaalle. Kun pölyävät rakennusvaiheet suunnitellaan toteutettavaksi oikeassa järjestyksessä, pölynhallinta on mahdollista toteuttaa hyvin. Työ on sujuvaa ilman turhia vaiheita ja saman asian, esimerkiksi siivouksen, uudelleen tekemistä. Samalla koko rakentamisen aikainen prosessi paranee ja tulee järjestelmällisemmäksi.

Ylös 

 

P1-puhtausluokan rakentaminen

Rakennushankkeen puhtausluokituksella tavoitellaan sitä, että rakennuksen tilat täyttävät valitun P1-työmaalogo - Musta (1)puhtausluokan mukaiset vaatimukset luovutusvaiheessa. Kun rakennuttaja tai tilaaja pyrkii S1- tai S2-luokkaan, urakoitsija toteuttaa hankkeen P1-puhtausluokan vaatimuksia noudattaen.

P1-rakentaminen ei ole vaikeaa, kunhan tietää mitä tekee. Parhaaseen tulokseen pääset pölynhallintasuunnitelmalla ja sen prosessinomaisella noudattamisella. Pelkällä rakennussiivouksella ei voi saavuttaa S1- tai S2-sisäilmaluokitusta. Pölynhallintaprosessia kannattaa noudattaa myös silloin, kun et tee P1-puhtausluokan mukaista rakentamista, sillä siitä on hyötyä kaikilla rakennustyömailla.

Lue lisää P1-puhtausluokan rakentamisesta.

Ylös

 

Pölynhallinta on prosessi

Työmaa-aikainen pölynhallinta alkaa hyvällä suunnittelulla ja koulutuksella. Puhtaudenhallinta voidaan jakaa kolmeen päällekkäiseen vaiheeseen, jotka pitävät sisällään aktiivisia, passiivisia ja korjaavia toimenpiteitä. Työmaalla pölynhallintaprosessin laatua täytyy seurata ja valvoa säännöllisesti koko työmaan ajan. Tavoitteena on prosessiajattelun mukainen jatkuva parantaminen.

Havainnoimalla työmaan toimintaa pölynhallinnan vinkkelistä voidaan löytää poikkeamia prosessista, jotka aiheuttavat pölyn leviämistä. Havaintojen perusteella selvitetään, mikä virheet aiheuttaa ja tarvittaessa muutetaan toimintatapoja. Näin voidaan karsia samojen virheiden toistaminen. Se säästää kustannuksissa, kun asiat tehdään kerralla oikein ja vain kerran.

Ylös

Pölynhallinta on laatuprosessi Consairin konsepti

Pölynhallintasuunnitelma

Pölynhallintasuunnitelman tavoitteena on parantaa pölynhallintaa työmaalla. Suunnitelmassa urakoitsija huomioi yllä mainitut sisäilmastolle ja rakennustöiden puhtaudelle asetetut vaatimukset. Siinä kuvataan pölynhallinnan periaatteet ja käytännöt. Ota puhtaussuunnitelmassa kantaa rakennustarvikkeiden kuljetukseen ja varastointiin, sekä tilojen osastointiin, kohdepoistoon ja työnaikaiseen siivoukseen.

Paraskaan suunnitelma ei auta, jos teet sen ainoastaan työmaan kansiota varten. Oikein tehty suunnitelma on työkalu, jota noudatetaan, ja toteutumista seurataan esimerkiksi viikkopalavereissa.

Liian usein suunnitelma vain kopioidaan edelliseltä työmaalta ilman, että syvennytään käsillä olevan kohteen erityispiirteisiin. Miten suunnitelma saadaan aktiiviseen käyttöön ja työmaata ohjaavaksi työkaluksi? Miten pölynhallintaa voidaan jatkuvasti kehittää? Prosessinomainen ajattelu auttaa tässä.

valvoja_rakennusmestari 

Ylös

Pölynhallintakoulutus

Koulutuksilla ohjeistat kaikkien työmaalla työskentelevien urakoitsijoiden toimintaa. Kouluttamalla varmistat, että pölynhallinnan ja erityisesti P1-rakentamisen keskeiset osa-alueet ovat kaikilla hankkeen osapuolilla hallussa.

Koulutuksen tulisi kattaa kaikki pölynhallinnan osa-alueet kuten henkilökohtaisten suojaimien käyttö, kohdepoistolaitteitten käyttö ja huolto, alipaineistuksen ja osastoinnin järjestäminen sekä pölyttömien työtapojen toteuttaminen ja jätehuolto. Myös siivouksesta vastaavat henkilöt koulutetaan työmaan pölynhallintakäytäntöihin ja erityisesti P1-puhtausluokan siivouksen vaatimuksiin.

Ylös

Aktiivinen pölyntorjunta

Työmaa-aikainen pölynhallinta pitää sisällään aktiivisia, passiivisia ja korjaavia toimenpiteitä. Kaikkia näitä tarvitaan, mutta urakoitsijan kannattaa laittaa painopiste aktiiviseen pölynhallintaan.

Aktiivisessa pölynhallinnassa työntekijä on aktiivinen toimija pölynhallinnassa. Työntekijä käyttää pölynhallintalaitteita sekä noudattaa vähemmän pölyäviä työtapoja ja -menetelmiä. Työntekijällä on käytössään esimerkiksi kohdepoistolaite hitsauksessa, maalauksessa ja materiaalien työstössä sekä pölynkerääjänä laastien sekoituksessa. Pölyä voidaan sitoa myös kastelemalla, jolloin on otettava huomioon kohteen kosteudenhallinnan suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet.

Kohdepoistolaitteella tartut työvaiheessa syntyvään pölymassaan heti sen syntyhetkellä ja näin vähennät työympäristöön kulkeutuvan pölyn määrää. Terveyshaittaa aiheuttavasta hienopölystä voidaan kohdepoistolaitteilla saada helposti talteen yli 90 %. Tätä pölynhallintaa voitaisiin kutsua myös pölyntorjunnaksi, koska se vähentää materiaalien työstössä syntyvää pölymassaa.

Kohdepoistolaitteita tulee myös huoltaa säännöllisesti vaihtamalla niiden suodattimia ja puhdistamalla laitepintoja säännöllisesti. Suodatin täyttyy hiljalleen hienojakoisesta rakennuspölystä, eikä näin ollen enää poista tehokkaasti pölyä laitteen kautta kierrätettävästä ilmasta, vaan laite päästää pölyä leviämään ympäristöön.

Hyödyt

  • Otetaan pöly kiinni heti sen syntyhetkellä
  • Estetään pölyn leviämistä työympäristöön

Ylös

Consair CAMU D2 source extractor

 

Passiivinen pölynhallinta

Passiivista pölynhallintaa tarvitset työmaan ilmatilan hallintaan ja paikkaamaan aktiivisen pölynhallinnan puutteita.  Passiivisella pölynhallinnalla työntekijät hallitsevat työmaan ”ilmatilaa”. 

Passiivisessa pölynhallinnassa rakennustyöntekijä ei ole aktiivinen osallistuja vaan pölynhallinta toimii yksittäisten työntekijöiden toimenpiteistä riippumatta. Passiivinen pölynhallinta voi olla esimerkiksi työmaan ilmanvaihtoa, osastointeja, painesuhteiden kontrollointia yli- tai alipaineistuksella, tai yleisilmapuhdistusta.

Passiivisella pölynhallinnalla hallintaan työmaatoiminnasta aiheutunutta pölykuormitusta. Tärkeintä on osastoida pölyävät ja pölyämättömät työt erillisiin tiloihin. Rakennuskohteissa voidaan hyödyntää erillistä ilmanvaihtojärjestelmää, jolloin rakennukseen tuodaan puhdasta suodatettua ilmaa ulkoa ja ohjataan se puhtaiden tilojen kautta likaisiin tiloihin. Lopuksi ilma ohjataan suodatettuna ulos. Näin poistetaan ilmasta hienopöly, joka ei jää jo aktiivisessa pölynhallinnassa kohdepoistolaitteisiin. Osastoinnilla estetään pölyn kulkeutumista ilmavirtojen mukana hallitsemattomasti.

Passiivisessa pölynhallinnassa ilmaa voidaan kierrättää myös sisätiloissa, jolloin ilmanpuhdistuslaitteiden suodattimien täytyy kyetä tarttumaan pienhiukkasiin. Passiivinen pölynhallinta korjaa inhimillisiä virheitä pitkällä aikavälillä, eli se toimii ikään kuin aktiivisen pölynhallinnan varajärjestelmänä. 

Hyödyt

  • Puhdistetaan työmaan sisäilmaa
  • Poistetaan pölyistä sisäilmaa ulos rakennuksesta ja tuodaan puhdasta ilmaa tilalle

Ylös

sekoituspiste-esimerkki

 

 

Korjaavat toimenpiteet työmaalla

Korjaavat toimenpiteet ovat siivoamista, siivoamista ja siivoamista. Aina kun siivoatte työmaalla, jonkinasteinen vahinko on jo tapahtunut, eli pöly on levinnyt työmaalle.

Rakennustyömaalla voi merkittävästi vähentää siivoamisen tarvetta aktiivisella ja passiivisella pölynhallinnalla. Työmaan siivoaminen ei kuitenkaan koskaan käy tarpeettomaksi, sillä eri materiaalien työstössä syntyy myös karkeaa, pölynhallintalaitteiden ulottumattomiin jäävää pölyä.

Siivoaminen on huomattavasti helpompaa, kun työmaalla ei varastoida tarpeettoman paljon tavaraa. Sijoita varastoitavat tarvikkeet helposti siirrettäville alustoille sekä suojaa ne asiaan kuuluvasti muoveilla. Järjestä jätehuolto niin, ettei jätteiden käsittely sotke työmaata.

Siivoamista voidaan kutsua myös puhtauden hallinnaksi. Siivouksessa tilan lattia ja tasopinnat imuroidaan ja pyyhitään nihkeällä. Harjasiivous on P1-rakentamisessa ehdottomasti kielletty, koska se vain nostaa lisää pölyä ilmaan. Erityisesti pienimmät ja vaarallisimmat pölyhiukkaset päätyvät takaisin huoneilmaan leijailemaan.

Hyödyt

  • Ylläpidetään siisteyttä ja järjestystä
  • Korjataan aktiivisen ja passiivisen pölynhallinnan puutteet
  • Suojellaan rakennuksen käyttäjää ja viimeistellään laatu

Ylös

jalanjaljet_polyssa

 

Panosta prosessinomaiseen pölynhallintaan

Aktiivisten ja passiivisten pölynhallintatoimenpiteiden rooli rakentamisen prosesseissa tulee kasvamaan. Turvallisen työympäristön ja rakennuksen käyttäjien terveyden takia nimenomaan aktiiviseen pölynhallintaan kannattaa panostaa. Näin haitallinen rakennuspöly ei pääse työntekijöiden hengitysilmaan eikä myöskään kulkeudu ilmanvaihdon mukana asuin- tai toimitiloihin.

Ilman suunnittelua on mahdotonta toteuttaa laadukasta pölynhallintaa. Tällä hetkellä painopiste on korjaavissa toimenpiteissä, kun sen pitäisi olla aktiivisessa ja passiivisessa pölynhallinnassa.

Ylös

viltsututkiipiirrosta

 

Näin rakennat pölynhallintaprosessin

  • Tarkista mikä on tilaajan asettama sisäilmaluokitus ja siihen liittyvät velvoitteet. Mikäli tavoitellaan S1-sisäilmaluokitusta, on rakennusaikainen pölynhallinnan noudatettava P1-puhtausluokkaa. Vaikka S1 ei olisikaan vaatimuksena, voit silti noudattaa P1:tä. sillä se tuo struktuuria pölynhallintaan.
  • Laadi kohteelle puhtaussuunnitelma, jossa huomioit kokemukset aiemmilta työmailtasi sekä kohteen erityispiirteet.
  • Identifioi pölyävät työvaiheet ja niiden järjestys, sekä aikatauluvaikutukset rakennushankkeessa.
  • Sovi koulutukset ja työmaakokousten aikataulut, joissa puhtaudenhallintaa käsitellään säännöllisesti.
  • Suunnittele aktiiviset pölynhallintamenetelmät pölyäviin työvaiheisiin. Suunnittele myös työntekijöiden tarvitsemat kohdepoistolaitteet ja henkilökohtaiset suojaimet kussakin työvaiheessa.
  • Suunnittele passiiviset pölynhallintamenetelmät aktiivisen pölynhallinnan tueksi. Mitoita alipaineistus oikein ja järjestä ilmanvaihto ja ilmastointi, sekä osastointi tarpeen mukaan, työmaan etenemisjärjestyksessä.
  • Suunnittele korjaavat toimenpiteet, eli siivous eri työvaiheissa sekä loppusiivous.
  • Suunnittele pölynhallinta siten, että se huomioi varastoinnin, kuljetuksen sekä jätehuollon.
  • Suunnittele seuranta ja prosessin kehitysmenetelmät - jotta seuraava pölynhallintaprosessisi olisi aina edellistä parempi!

Ylös

Lataa e-kirja Pölynhallinta on laatuprosessi

Lataa tästä opas, joka helpottaa rakennustyömaalla työjohdon arkea ja sujuvoittaa työtä. polyhallinnan-prosessi-cover
Oppaasta löydät vinkit oman pölynhallintaprosessisi laatimiseen.

Pölynhallinta on laatuprosessi, jolla

  • voit parantaa työmaan puhtautta
  • parannat työntekijöiden terveyttä rakennusaikana.
Lataa e-kirja

Rakennustyömaan käytännön pölynhallintaan liittyviä blogejamme